keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Yllätys


Eilen poikaystäväni tuli noutamaan minut mukaan kauppareissulle. Ulos päästyäni minua odotti yllätys. Pakettiauton takakontista paljastui vanha Singerin ompelukone pöytätasoineen. Ja voi sitä ihastusten ja huokailujen määrää! Ompelukone on peräisin poikaystäväni äidiltä, jonka uuteen asuntoon tämä aarre ei enää mahtanut. Niinpä hän päätti lahjoittaa ompelukoneen minulle.

Ompelukoneen pöytätaso on retron oranssi, ja se sopiikin täydellisesti makuuhuoneen nostalgiseen ja vanhahtavaan tunnelmaan. Tänään, vapaapäivänäni olen pikkutytön lailla rientänyt ihastelemaan uutta laitetta. Vanha ompelukone, tämä aarre periytyy varmasti sukupolvelta toiselle.

En ole vielä varma ompelukoneen paikasta... yksi vaihtoehto olisi jättää se tähän 50-luvulta peräisin olevan nojatuolin viereen.


Makuuhuoneemme retrohenkeä. Oranssi riisipaperivalaisin Kodin ykkösestä.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

I'm taking a break

Siitä lähtien, kun bongasin kirpputorilta Karvisen herätyskellokseni, olen herännyt ennen kukon laulua kovaääniseen tuutulauluun. Painettuani kelloa nenästä, saan ostettua armoaikaa itselleni -edes hetkeksi. Sen sijaan, että perjantaiaamuna minua piteli sängyn pohjalla väsymys (herranen aika, en edes muista koska olen viimeksi ollut vapaalla!!), tunnen selässäni armotonta kipua. Edellisen illan juoksulenkki liian vähissä vaatteissa sekä seisomatyö huonoilla työkengillä kostautuu viiltävänä kipuna. Sinnittelen töissä. Tunnen oloni kömpelöksi. Työterveyshuollossa minut määrätään lauantaiksi sairauslomalle. Vaikka mieli onkin virkeä, ilmoittaa fysikkani, että nyt on aika heittäytä hetkeksi oravanpyörästä ja levätä. Niinpä viime päivinä minun ei ole tarvinnut herätä Karvisen veisuihin. On vapauttava tuntea, että ei ole kiire minnekään.

Vihollinen.

Kesäsunnuntain kauppojen aukioloissa on se hyvä puoli, että voi vaikkapa vaeltaa Anttilan Topteniin shoppailemaan leffoja. Juuri niin teimme poikaystäväni kanssa tänään. Ostimme muutaman elokuvan, ja päätimme pyhittää koko sunnuntain hyville leffoille ja kirjallisuudelle. Arvonnan tuloksena illan ensimmäisenä elokuvana katsoimme Johnny Deppin tähdittämän Gilbert Grapen. Vielä olisi jäljellä Englantilainen potilas sekä Seitsemän. Palaan takaisin sohvaperunaksi.

Alla kuvia kuluneelta viikolta...Sään vaihdellessa aina suloisesta auringon paisteesta kirpeän harmaiseen sadepäivään, on asunikin sitä luokkaa - milloin kirkuvan kirjavana, milloin synkeän harmaana...


Matkalla Mamma Mia! -leffan ensi-iltaan. Bongasin kuvan neuletakin kymmenellä sentillä kirpulta. Neuletakki on jo niin ihanan karmiva, että se on tyylikäs. Meitsi diggailee..



Bongasin nämä kiiltonahkakorot naapurin kirpparilta vitosella. Alkujaan Dinskoon kengät.
Tycker, tycker!



Mussu osti tämän trikoomekon minulle H&M:ltä. Jostain syystä violettimusta-väriyhdistelmä tuo mieleeni lakritsitoffee- paperikääreen...

keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Sateista ja harmaata




Sateinen ja harmaa kesiviikko. Nyt voi jo vähintään aistia syksyn henkäyksen. Päivän asukokonaisuutta valittaessa katseeni haparoi mustia, harmaita - tummia sävyjä. Eiliseltä kirpparikierrokselta löytyi vain syksyisiä asusteita; harmaa syystakki, ruskea nahkavyö, tummansininen neuletakki, vihreät nappikorvikset ja satiinihame. Tästä nilkkamittaisesta satiinihameesta lyhensin itselleni polvimittaisen mallin - ja kyllä, jag tycker! Koekäytin hameen heti töissä.

Näkkyypä taas hyvin tämä hame...

Vapaapäivien aikana ehdin käydä kangaskaupassa etsimässä mekkokangasta tulevaan projektiin. Saimme mussun kanssa hääkutsun elokuulle. Ajattelin tehdä sinne itselleni kukkamekkohörselön. Näin Vilassa ihanan lilan kukkamekon, ja siitäpä sain idean tulevalle luomukselleni. Ongelmana on oikeiden kaavojen löytäminen kaava-arkistostani. Muuton yhteydessä kaavapinoni on lievästi sanottuna levennyt käsiin, niin että eri vaatteiden kaavaosat ovat menneet sekaisin. Nyt tuntuu lottovoitolta löytää edes se oma puvun peruskaava, jotta voisi aloittaa kuosittelun. Neiti organisoija. Hoh hoijaa.

Kangasnäyte.

Nyt on ihanan levännyt olo ja jaksaa taas aloittaa piiiitkän työputken. Olen poikkeuksellisesti ainakin heinäkuun kiinni kahdessa työpaikassa, joiden välillä juoksenkin loppuviikon 24/7. Sään puolesta ei ainakaan harmita olla töissä.





Työhuoneessa. Kohta kiiruhdetaan töihin. Päällä: Takki ja ruskea vyö eilisiä kirpparilöytöjä. Musta trikoopaita: H&M, hame ja huivi: second hand. Kengät: H&M, viime syksyn mallistoa.



lauantai 12. heinäkuuta 2008

Aurinko armas...

Vihdoinkin aurinko pilkottaa ja ulkona tarkenee hameen kanssa ilman sukkahousuja. Viime päivät olen kiiruhtanut syksyisiin väreihin kietoutuneena sateisen harmaita katuja kodin ja työpaikan välillä. Ja tänään, kun aurinko jaksaa paistaa, on mielikin virkeänä ja mieli halajaa ulos.

Niinpä keitimme kahvia termariin, haimme kahvilasta leivokset ja menimme kolmisin, minä, Antti ja Iivari lähipuistoon nauttimaan lounasta. On yllättävää kuinka pienistä asioista saa niin paljon voimaa - ja hymyn huulille.

Illan ohjelmassa on asunnon laittoa. Kävimme muutama päivä sitten Haaparannassa, missäpä muualla kuin Ikealla ja Candyworldissa. Nyt on sitten hirveä sisustusbuumi päällä. Ainakin työhuone ja vierashuone saavat uutta pilkettä. Ihana saada tavaroita oikeille paikoille. Koirani otti heti omakseen ostamani lattiatyynyn, johon se on kerännyt lelujaan ja leputellut tassujaan.

P.S. Tässä talossa ei paljon nukuta tänä viikonloppuna, kun kämppiksen kaveri hankki Guitar hero -pelin. Toiset rämpytti biisejä vielä aamukuudelta, hyvä kun malttoivat baarissa mutkan käydä. Itse en ole vielä pelia testannut, mutta mussun se peli on jo saanut otteeseensa. Vissiin aika koukuttava peli, vai??


mekko # gina tricot
paita ja huivi # H&M
korot # H&M viime syksyn mallisto


Luulin jo, että harmaisille päiville ei näy loppua, pukeutuminen ennakoi jo syksyn tuulia...
Tilipäivän kunniaksi kävin mutkan henkalla, ja ostin kuvassa näkyvän ruskean huivin ja sinapin värisen trikoopaidan. Ihan sintillä ostin sinapinvärisen paidan, vaikka koulussa persoonallinen pukeutuminen -kurssilla opettaja anylysoi minut kylmäksi ja viileäksi värikaltalla, jolle ei ollenkaan sovi esim. kyseinen sinapinkeltainen. Lämmin, viileä tai kylmä, liika uskominen värianalyyseihin vie kaiken luovuuden pukeutumisesta. Kyseisen kurssin jälkeen kumpikin koulukaverini kanssa pukeutui hetken kovin pidättyväisesti. Mielestäni "väärän" värinkin saa toimimaan, kun sitä ei tuo suoraan kasvoille, esim. kuvassa yhdistin sinapinkeltaisen ruskean huivin kanssa, niin että kasvoni eivät näyttäisi keltaiselta. Totta kai on olemassa värejä, jotka eivät selkeästi sovi toisille, mutta jokaisella luulisi olevan sen verran värisilmää, että niitä jo alitajuisesti pyrkii välttämään.

Tänään. Oi aurinko you came into my life...Ollaan matkalla hakemaan leivoksia.

hame # H&M
vyö ja aurinkolasti # H&M
farkkutakki # same old, same old

keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Työn touhussa

Huh huh! Sain juuri valmiiksi juhlamekon ystävälleni. Muutaman illan olen tässä töiden jälkeen ommellut tuhatta ja sataa häihin juhlamekkoa. Pysyin onneksi aikataulussa, ja mekko lähtee tänään turvallisesti kohti Tamperetta. Ja toivon niin, että mekko täyttää ystäväni odotukset ja istuu hyvin. On nimittäin hieman riskaapelia tehdä juhlamekkoa sovittamatta sitä asiakkaalle.

Postaustaukoni on siis osittain johtunut työkiireiden ohella tästä mekko-projektista sekä viime viikonlopun Tampereen reissustani. Kun tiedossa oli vapaa viikonloppu (harvinaista kesätyöläiselle!), päätti tämä neiti lähteä tuulettumaan Tampereelle. Ja niin vierähti nopeasti pari päivää hyvässä seurassa ja biletyksen merkeissä.

Lauantaina kiertelin tuttuun tapaan Tampereen kirppareita, mutta niin kuin jokainen kirppariharrastaja tietää, on lauantai huono päivä tehdä löytöjä, kun sata muutakin tonkijaa on liikenteessä. Bonarin saldokin jäi aika pieneksi, muutamaan hassuun paitaan.

Kirpparikierroksen päätteeksi vietimme lauantai-iltaa Pispalanharjulla, entisellä kotikonnullani. Asuin siis muutama vuosi sitten vielä Pispalassa, pienessä idyllisessä puutalossa. Aina toisinaan mieleni halajaa takaisin sinne. Niitä maisemia ei unohda koskaan. Muutaman viinilasin nauttineena päätin käydä vielä hiippailemassa ensisellä kotitalollani ottamassa valokuvia. Nostalgiaa huipussaan! Ja koska Pispalasta on kävelymatkaa keskustaan, päätimme poiketa Vastavirta-klubille leputtelemaan jalkoja ja tiirailemaan meininkiä. Ravitsevaa käydä välillä valtavirrasta poikkeavissa paikoissa. Seuraavassa illan kuvasaldoa.

Lähdössä junalle. Kuvan mekko on löytö viime viikolta Second hand storesta. Eräs pöytä notkui vintage-aarteita. Tämän 60-luvun mekon lisäksi ostin mm. kultaisen korurasian ja mustan hatun...jossa koirani poseraa alla. Kengät ovat myös kirppikseltä, ja nämä jalassa olenkin tepastellut viimeiset pari viikkoa.


Herra Huu ja päähine.


Oi Pispala, kaipaan niin...
Päällä: Violetti trikoohame # H&M, toppi , farkkutakki # second hand.


Maisemia entiseltä kotitalolta...


Ja roskikselta. ..


Voiko olla enää kauniinpaa? Täällä mieli lepää ja viini virtaa...



Tämä paketti lähtee tänään matkaan...

...paketista löytyy tekemäni juhlamekko.